Työnhakuvelvollisuus 2026: mitä vuoden alku ja maaliskuu muuttivat

Vuoden 2026 alussa työnhakuvelvollisuus laajeni osa-aikatyötä tekeviin, ja maaliskuussa seuraamukset muuttuivat tiukemmiksi. Yksittäisen kuukauden suunnittelu ja sen kirjaaminen on muuttunut tämän myötä aiempaa keskeisemmäksi: kalenteri pitää avata heti, kun työllistymissuunnitelma on tehty, eikä vasta kuukauden lopussa.

Kuinka monta työpaikkaa kuukaudessa

Lähtökohta on neljä työmahdollisuutta kuukaudessa. Tämä tulee Työmarkkinatorin ohjeistuksesta. Tarkka määrä kuitenkin sovitaan aina henkilökohtaisessa työllistymissuunnitelmassa, ja siihen vaikuttavat muun muassa osa-aikatyö, koulutus ja alueellinen tarjonta. Työmarkkinatori muotoilee asian niin, että haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin on tosiasiallinen mahdollisuus työllistyä. Toisin sanoen mihin tahansa ei tarvitse hakea.

Internetissä kiertävät pyöreät luvut eivät korvaa omaa suunnitelmaa. Oman luvun näkee yhdestä paikasta, ja se on suunnitelma, joka työvoimaviranomaisen kanssa on tehty.

Mitä lasketaan haetuksi työpaikaksi

Työmarkkinatori erottaa neljä reittiä, joilla työnhakuvelvollisuus täyttyy:

• itse valitsemansa työpaikan hakeminen
• lisätyön pyytäminen omalta työnantajalta
• työmahdollisuuksien etsiminen yrittäjänä
• muu vastaava työmahdollisuus

Vuoden 2026 alusta työvoimaviranomaisen osoittamat työpaikat ovat pakollisia jo heti työttömyyden alusta lähtien. Niitä ei siis voi enää siirtää myöhemmäksi tai jättää väliin.

Yksittäisten hakemusten dokumentointiin Työmarkkinatori ei anna yksityiskohtaista mallia, mutta käytännössä päivämäärä, työnantaja, tehtävänimike ja hakukanava ovat niitä tietoja, jotka muutaman kuukauden päästä helpottavat asioiden palauttamista mieleen sekä oman muistin että suunnitelmasta sopimisen yhteydessä käytävien keskustelujen kannalta.

Maaliskuun 2026 tiukennukset

Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä muuttui kaksiportaiseksi 1.3.2026.

Ensimmäisestä asiointivelvoitteen laiminlyönnistä seuraa nyt heti seitsemän päivän korvaukseton määräaika. Asiointivelvoite tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnhakija ei vastaa työvoimaviranomaiselle määräajassa tai jää saapumatta sovittuun haastatteluun. Aiemmin samasta tilanteesta saattoi seurata muistutus ennen seuraamusta; nyt järjestelmä reagoi suoraan.

Toisesta laiminlyönnistä saman 12 kuukauden ajanjakson sisällä seuraa kuuden viikon työssäolovelvoite. Sen aikana etuutta ei makseta, vaan henkilön on oltava työssä tai työllistymistä edistävässä toiminnassa, jonka jälkeen oikeus etuuteen palautuu.

Samalla otettiin käyttöön tekstiviestimuistutukset asioinnista. Niiden tarkoitus on vähentää tahattomia laiminlyöntejä eli tilanteita, joissa määräaika oli vain unohtunut tai jäänyt huomaamatta sähköpostissa.

Kannattaa muistaa, että karenssi voi tulla muustakin kuin hakujen jäämisestä tekemättä. Työmarkkinatorin karenssisivu listaa myös työllistymispalveluista kieltäytymisen tai keskeyttämisen, työstä kieltäytymisen ja työsuhteen omaehtoisen päättämisen ilman pätevää syytä. Eri tilanteilla on eri kestot. Esimerkiksi työstä kieltäytymisestä karenssin pituus on yleensä 30 tai 45 kalenteripäivää tarjotun työn kestosta riippuen.

Työmarkkinatori-profiili tulee pakolliseksi syksyllä

Tietyin poikkeuksin työnhakuprofiilin julkaiseminen Työmarkkinatorilla on pakollista 1.9.2026 alkaen.

Tähän liittyy yksi yksityiskohta, joka kannattaa tarkistaa heti: profiilin julkaiseminen ei jatkossa korvaa työnhakuvelvollisuutta. Eli profiili pitää olla julkaistu, mutta sen lisäksi pitää edelleen hakea sovittu määrä työpaikkoja kuukausittain. Aiemmin osa työnhakijoista oli tukeutunut siihen, että profiili itsessään täyttäisi velvoitteen. Tästä reitistä ei syyskuun jälkeen enää ole.

Hakuilmoitusten ulkopuolella

Iso osa Suomen työpaikoista täytetään ilman julkista hakua. Osan hoitavat verkostot ja sisäiset suositukset, osan suorahaku, ja jotkut paikat avautuvat niin lyhyellä varoitusajalla, että ilmoitusvaihetta ei ehditä käydä lainkaan. Nämä paikat eivät kuitenkaan ole täysin näkymättömiä: niitä edeltää usein hyvin julkinen tapahtuma, kuten uusi rahoituskierros, voitettu Hilma-hankinta tai kannattavan kasvun ilmoitus tilinpäätöksessä.

Kun tällainen tapahtuma on tunnistettu, yhteydenotto yritykseen ennen virallista rekrytointivaihetta on yhtä laillinen tapa hakea työtä kuin ilmoitukseen vastaaminen. Käytännössä se vaatii kaksi asiaa: signaalin huomaamisen ajoissa ja sopivan lähestymistavan, joka istuu tilanteeseen.

Kuukkeli on rakennettu juuri tähän tarkoitukseen. Se seuraa Suomen yritysrekistereitä ja julkisia tiedotteita ja kokoaa niistä rekrytointiaikomuksia ennakoivan listan kohdeyrityksistä. Lista voidaan viedä PDF-muotoon aikaleimoineen, mikä on käytännöllistä silloin, kun seuraavalla työnhakukeskustelulla pitää näyttää, mihin kuukauden haut ovat menneet.